Kehrääjä

Kehrääjä kuuluu harjualueen arvokkaaseen linnustoon. Se on lämpöä vaativa laji, joka viihtyy puoliavoimessa kumpuilevassa harjumaisemassa ja harvakasvuisissa männiköissä. Laji on aito yölintu, jonka päivällä tapaa äärimmäisen harvoin.

Kehrääjä

Kehrääjä

Kehrääjää pääsee yölläkin näkemään vain harvoin ja tavallisin havainto on polun ylitse lentävä äänetön hahmo, joka nopeasti katoaa hämärään. Yleensä linnusta jää mieleen vain siivessä välähtävät valkoiset laikut ja valkea pyrstönkärki. Nämä tuntomerkit puuttuvat kuitenkin naaraslinnulta.

Kehrääjän laulua ei kuitenkaan voi olla kuulematta. Rukin poljentoa muistuttavaa nousevaa ja laskevaa surinaa kestää parhaimmillaan yhtäjaksoisesti kymmeniä minuutteja. Surinan keskeltä voi kuulua kovia läpsytyksiä, jotka syntyvät lentävän kehrääjän lyödes- sä siipiään yhteen. Kehrääjän laulukausi jatkuu koko kesän ja vielä elokuun alussa voi kehrääjän äänestä nauttia.

Kehrääjä ei rakenna pesää vaan se munii kaksi munaansa suoraan maalle. Täydellisen suojavärityksen omaavaa hautovaa naaraslintua ei helpolla huomaa ja lintlentoon vasta aivan jaloista. Poikasia ruokitaan suurikokoisilla hyönteisillä, kuten yöperhosilla, kaksisiipisillä ja kovakuoriaisilla. Laji on tehokas saalistaja, joka pyydystää hyönteiset yksinomaan ilmasta pääskyjen tapaan. Saalistusta helpottaa lajin suuri suu, jolla se napsii hyönteisiä taidokkaasti.

Yöllä lentävät hyönteiset ovat liikkeellä vain lämpiminä öinä ja kylmän sääjakson sattuessa kehrääjältä loppuu ruoka. Lajilla on kuitenkin lintumaailmassa poikkeuksellinen kyky, sillä se kykenee vaipumaan horrokseen kylmien säiden ja siitä seuranneen ravintopulan jatkuessa. Sen normaali ruumiinlämpötila eli 41 astetta laskee lähelle ympäristön lämpötilaa eli jopa 10 asteeseen. Kehrääjän energiankulutus on säästöliekillä ja laji voi paastota yli viikonkin. Horros ei kuitenkaan jatku yhtäjaksoisesti vaan laji herää horroksesta vähintäänkin iltasaalistukselle.

Harjualueen kehrääjäpopulaatio on hyvin elinvoimainen ja alueella pesii 3-6 kehrääjäparia. Koko Säkylänharjun pesimäpopulaatio lienee yli 20 pesivää paria ja alue on lajin tärkeimpiä esiintymisympäristöjä koko Lounais-Suomen alueella.

Kuva: Arto Juvonen