Isomman, maastossa selkeästi havaittavissa olevan, pääharjun rinnalla kulkee pienempi ja kapeampi sivuharju. Sivuharju on suurimmaksi osaksi peittynyt, eikä sitä helposti huomaa maaston korkeuserojen perusteella. Ainekseltaan sivuharjun ydin on kuitenkin karkeampaa kuin sen yläpuolinen rantahiekka. Karkeassa maa-aineksessa pohjavesi virtaa paremmin kuin hienojakoisessa, ja sivuharjun ydintä pitkin virtaakin paljon pohjavettä, joka purkautuu lopulta Kankaanrannan lähteeseen.
Paksu jäätikkö, joka peitti koko Fennoskandian, alkoi ilmaston lämmetessä sulaa, ja sen kielekkeinen reuna vetäytyi vähitellen Suomen yli Ruotsiin. Yli 11 000 vuotta sitten jäätikkö oli vetäytynyt Virttaankankaan kohdalle. Pääharjun korkein kohta, Porsaanharju syntyi tuolloin kahden ison jääkielekkeen välisessä railossa virtaavan joen kerrostamana. Sivuharju puolestaan syntyi samaan aikaan pääharjun kanssa sen rinnalle, toisen jääkielekkeen alla tunnelissa virranneen jäätikköjoen kerrostamana. Jäätikköjoessa virtasivat jäätikön sulamisvedet, jotka kuljettivat mukanaan jäätikön edetessään kuluttamaa kiviainesta: kiviä, hiekkaa ja soraa. Painavimmat ainekset, kuten kivet ja sora, jäivät tunneliin muodostaen harjun karkean ydinosan. Kun joki purkautui jäätikön alta jäätikön edessä olleeseen sulamisvesien muodostamaan jääjärveen, veden vauhti hidastui ja se ei enää jaksanut kantaa mukanaan hienompaakaan maa-ainesta, soraa ja hiekkaa, vaan se vajosi pohjaan, joen suulle, peittäen karkeamman ydinosan.
Sivuharju on hyvin kapea muodostuma, vain noin sata metriä leveä. Paikoin siinä on kuitenkin laajentumia, jotka voidaan havaita kumpuina metsämaastossa. Yksi tällainen harjulaajentuma on nähtävissä Toimintaloman mökkien alla. Laajentuma on syntynyt, kun jostain syystä jäätikön alla virrannut joki on kerrostanut enemmän ainesta yhteen paikkaan. Tämä voi johtua vaikkapa kallionkynnyksestä, joka on hidastanut sulamisvesien virtausta ja näin kerännyt joen kuljettamaa maa-ainesta eteensä. Suurimpana osasyynä on kuitenkin luultavasti kylmempi ajanjakso, joka on aiheuttanut jäätikön liikkeen hidastumisen tai pysähtymisen. Tällöin jäätikön alainen joki on purkautunut pidemmän aikaa yhteen paikkaan, kerrostaen kuljettamaansa maa-ainesta muuta harjua korkeammaksi muodostumaksi.
Jään vetäydyttyä maata peitti sulamisvesien muodostama laaja vesialue. Vähitellen maa kohosi ja vedestä paljastuivat aluksi maaston korkeimmat kohdat. Yksi näistä korkeimmista kohdista oli Porsaanharju. Aallot kuluttivat ja kuljettivat pääharjulta paljon maa-ainesta ja kasasivat sitä paksuiksi rantakerrostumiksi myös sivuharjun päälle. Nämä rantakerrostumat ovat lähinnä hiekkaa ja niissä kasvava kasvillisuus on hyvin samantapaista kuin sivuharjun hieman karkeammassa hiekassa ja sorassa kasvava. Siksi sivuharjua on hankala havaita metsässä puuston tai muiden kasvien vaihteluiden perusteella.
Harmaalla on merkitty sivuharjun sijainti kartalle. Siniset nuolet kuvaavat pohjaveden virtaussuuntia sivuharjussa ja pääharjussa. Sivuharjun pohjavesi purkautuu maanpinnalle Kankaanrannan lähteestä. Myllylähteestä purkautuu pääharjulta tulevaa pohjavettä.