Harjualueella reuna-alueiden haavoissa näkee usein tikankoloja,joista suurin osa on vanhoja käpytikan koloja.Osa koloista on palokärjen työtä ja alueelta saattaa löytää myös harmaapäätikan tai pikkutikan hakkaamia pesäkoloja. Samassa haavassa tai tervalepässä voi olla lähes kymmenenkin pesäkoloa useiden vuosikymmenin ajalta.
Tikkojen pesäpaikan valinta riippuu siitä, missä on juuri sopivassa lahoamistilassa olevia puita. Kuitenkaan runko kuin runko ei käy pesäpuuksi. Tikat pystyvät hyvin tarkasti löytämään ydinlahot puut kuuntelemalla puusta tulevaa koputuskaikua. Tikat suosivat selkeästi lehtipuita. Pehmeytensä vuoksi haapa onkin suosituin kolopuu. Palokärki, harmaapäätikka ja käpytikka hakkaavat siihen mieluiten kolonsa. Pesäkolon etäisyys maasta riippuu eri puulajien lahoamistavasta. Koivussa ja haavassa lahottajasieni kiipeää hyvin ylös ja palokärki hakkaa pesänsä niin korkealle kuin mahdollista.
Suurenna
Palokärki on tikoista rotevin ja se pystyy hakkaamaan pesäkolonsa myös terveisiin mäntyihin. Kolon nakuttaminen kestää 2 viikosta kuukauteen. Kolon rakentaminen alkaa jo maaliskuussa ja puu saa ottaa vastaan jopa sata iskua minuutissa. Molemmat puolisot vuorottelevat työssä.
Käpytikka hakkaa pesäkoloa vähintään 8 vuorokautta. Käpytikan soidinmenoihin kuuluu, että kumpikin pariskunnasta kovertaa oman kolonsa ja seuraavina vuosina ne saatetaan syventää pesäkoloksi.
Pikkutikka koloaa pesäänsä hyvin hitaasti, vähintään 53 päivää. Pesän rakennus liittyy tiiviisti koiraan soidinmenoihin, sillä se aloittelee rakennuspuuhat jo ennen naaraan saapumista alueelle. Uusintapesän pikkutikka hakkaa varsin nopeasti, jopa 7 päivässä.
Tikat kovertavat normaalisti joka vuosi uuden pesäkolon mikäli sopivia lahopuita on tarjolla. Tämä mahdollistaa sen, että tikat pystyvät huolehtimaan myös muiden kolopesijöiden asunnontarpeesta. Nykymetsät ovat valitettavasti usein niin tehokkaasti hoidettuja, ettei kolon tekemiseen sopivaa lahopuuta niistä enää juuri löydä. Erityisesti palokärjen on vaikea löytää riittävän paksua puunrunkoa kolon tekemiseen.
Kuvat: Markus Varesvuo