Lähdesara

Myllylähteen lähteenreunan näyttävin kasvi on uhanalainen lähdesara, joka kasvaa lähteen pohjoisreunassa suurina lähes metrin korkuisina ja saman levyisinä mättäinä. Se on monivuotinen saralaji ja näyttävämpiä ja suurimpia sarojamme.

Lähdesara

Lähdesara

Lähdesara on yleinen Euroopassa ja pohjoismaissa vain Tanskassa. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa laji on hyvin harvinainen. Suomen lähdesaraesiintymät sijaitsevat maan länsi- ja lounaisosien harjunreunojen lähteiköissä. Suurin osa sen kasvupaikoista sijaitsee Hämeenkankaalla ja Pohjankankaalla Ikaalisissa, Kankaanpäässä ja Karvialla. Pohjoisimmat kasvupaikat sijaitsevat ovat Isojoella ja Kauhajoella. Runsain esiintymä on Oripään Myllylähteen satoja yksilöitä käsittävä esiintymä. Laji viihtyy talvilämpimien suurlähteiden rannoilla, harjunlievelähteiköissä ja lähdepurojen varsilla. Sen juurakko ei siedä jäätymistä ja laji on täysin riippuvainen lähteiköistä, joiden vedenpinta pysyy kutakuinkin samankorkuisena. Lähdesaran kolmisärmäiset, sivulle kaartuvat varret voivat tulla jopa puolitoistametrisiksi. Sen ruskehtavan röyhymäisen tähkän pituus voi olla lähes 10 cm.

Lähdesaran voi sekoittaa röyhysaraan, mutta tarkkasilmäinen havainnoitsija kiinnittää huomiota puolen sentin levyisiin harmahtavan vihreisiin lehtiin, jotka lähdesaralla ovat hieman kouruisia ja röyhysaralla litteitä. Kaikki Virttaankankaan lähistön lähdesaraesiintymät ovat tarkassa vuosittaisessa seurannassa. Lajin populaatiomuutokset alueella tiedetään yksilön tarkkuudella. Sekä Alastaron että Oripään Myllylähteiden lähdesaraesiintymät ovat elinvoimaisia ja lisääntymiskykyisiä. Näillä kasvupaikoilla lähdesara on hyvin voimakas ja kilpailukykyinen myös muita lajeja vastaan. Lähdesara on hävinnyt monilta aiemmilta esiintymispaikoiltaan ja syynä on lähes poikkeuksetta lähteiden luonnontilan muuttuminen esim. metsäojitusten seurauksena.

Kuva: Juha Kääriä