Geologia

Virttaankangas kuuluu luode-kaakko suuntaiseen Pusulasta alkavaan harjujaksoon, joka jatkuu Someron, Kosken ja Mellilän kautta Oripäähän ja siitä edelleen Alastaron Virttaankankaan kautta Säkylään.

Vesimaisemaltaan Virttaankangas on yksipuolinen. Alueella on yksi pieni harjuhaudassa sijaitseva järvi, Kankaanjärvi. Järvi on noin 15 metriä matalammalla kuin muu ympäristö. Alueen alkuperäistä maiseman tilaa ovat muuttaneet paikallistiet, metsäautotiet, ajoneuvopolut, ulkoilureitit, taimikkoalat ja sorakuopat.

Alueen kaikki metsät ovat talouskäytössä eikä alueella ole jäljellä vanhoiksi metsiksi luokiteltavia kohteita. Vuoden keskilämpötila on Virttaankankaan seudulla + 4°C. Termisen kasvukauden (vuorokautinen keskilämpötila on yli + 5 astetta) pituus alueella on 170 vrk sekä keskisademäärä 600 – 650 mm. Vuotuisesta sademäärästä 30 – 40% tulee lumena. Lumipeitteen paksuus Länsi-Suomessa on keskimäärin alle 40 cm, mutta harjualueilla lunta on yleensä enemmän. Harjun rinteillä lumi sulaa eri aikoina ja päivärinteillä voivat jo kevätkukat kukkia, kun varjorinteet ovat vielä lumen peitossa.

Harjureitin varrella on useita geologia-aiheisia tauluja. Tauluissa ja näillä verkkosivuilla kerrotaan Porsaanharjulta Virttaankankaalle kulkevan harjun ja siihen liittyvän sivuharjun syntytavasta ja -historiasta, maan pinnalla nähtävissä olevista geologisista muodostumista, kuten rantavalleista ja harjulaajentumasta ja jopa kurkistetaan maan sisälle ja katsotaan, miltä harjun maa-aines näyttää ja millainen on hiekkainen rantavalli. Pohjaveden eri esiintymismuotoihin tutustutaan Myllylähteellä ja sen läheisyydessä olevalla lirikaivolla, sekä selitetään tekopohjaveden valmistusprosessia imeytysalueen läheisyydessä.

Virttaankangas on laajuutensa takia Suomen oloissa ainutlaatuinen harjumuodostuma. Se syntyi viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen, jään, virtaavan veden, tuulen ja maankohoamisen kerrostamana ja muokkaamana. Alueen maaperän rakenne ja sen pohjavesisysteemit ovat niitä muokanneiden prosessien monilukuisuuden takia hyvin monimutkaisia ja mielenkiintoisia.

Varsinaisen harjun rinnalla kulkee pienempi sivuharju, jossa virtaava pohjavesi purkautuu Kankaanrannan lähteestä. Harjun liepeillä esiintyy myös paineellista eli arteesista pohjavettä, jota voidaan hyödyntää arteesisten kaivojen eli lirikaivojen avulla. Harjun rinteet ovat muinaisen meren muokkaamia, vanhat rantavallit näkyvät nykyään maastonmuotoina.