- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
Myllylähde
Lirikaivo
Pohjaveden suojelu
Maisemointi
Tekopohjavesihanke
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



POHJAVESI

Vettä maan uumenista

Harjualueet ovat tärkeä pohjaveden muodostumisalue. Maaperän avoimet tilat täyttävää pohjavettä syntyy sateen ja pintavesien imeytyessä maakerroksien läpi maan uumeniin. Pohjavettä syntyy erityisen paljon kevään lumensulamisvesistä ja syyssateista. Pohjaveden määrän muutokset johtuvat yleensä kuivuudesta, runsaasta pohjaveden käytöstä, sorankaivusta tai muusta maaperän voimallisesta muokkauksesta.

Suomessa on pohjavettä käytännöllisesti katsoen kaikkialla, mutta sitä on erityisen paljon alueilla, joiden maaperä on hyvin vettä johtavaa soraa tai hiekkaa - jääkauden synnyttämillä harjuilla. Tärkeimmät ja antoisimmat pohjavesiesiintymät sijaitsevatkin aina sora- ja hiekkamuodostumilla.

Pohjaveden etäisyys maan pinnasta vaihtelee. Se on yleensä vähintään 2-5metriä maanpinnan alapuolella. Suomessa pohjaveden pinta maa-aineksessa on syvimmillään 50-60 metrin syvyydessä, vain poikkeuksellisesti tätä syvemmällä.

Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä sekä vesilaitosten ja teollisuuden raakaveden lähteenä. Noin puolet vesilaitosten jakamasta talousvedestä on alkuperältään pohjavettä. Maakerrosten suojaama pohjavesi on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi. Pohjavettä voi käyttää usein sellaisenaan ilman erityistä puhdistusta tai muuta käsittelyä. Pääosa haja-asutusalueilla käytettävästä kaivojen ja lähteiden vedestä on pohjavettä.


Pohjavesisuojauksen poikkileikkaus Säkyläntiellä Toimintaloman kohdalla. Varsinaisena suojamateriaalina on betoniittimatto. Sen päällä on 40 cm peitemaata, joka vastaa rakeisuudeltaan hiekkaa. Peitemaalle on istutettu nurmi.

Pohjavesi on pääasiassa hyvin suojassa ja näin ollen laadultaan hyvää. Joillakin paikoilla rauta ja mangaani haittaavat pohjaveden käyttöä. Arseenin, fluorin ja radonin aiheuttamia pohjaveden haittoja esiintyy niinikään joillakin alueilla. Ihmisen toiminta - teollisuuden päästöt, huoltoasemien huolimaton hoito, kaatopaikkojen valumat, sorakuopat ja teiden suolaus - voi paikallisesti heikentää pohjaveden laatua. Likaantuneen pohjaveden puhdistus on hidasta, vaikeaa ja erittäin kallista.

Lähteet liittyvät elimellisesti harjumuodostumiin. Harjun laidoilla on useita lähdepurkaumia, joissa pintaan asti pulppuava pohjavesi synnyttää monimuotoisia, karun kankaan pelkistetystä perusilmeestä poikkeavia luontotyyppejä. Korpimaisen rehevä kasvillisuus ja lehtipuiden runsaus luonnehtivat lähteikköjä.

Lounais-Suomen ainoa suuri järvi Säkylän Pyhäjärvi saa osan vedestään Pyhäjokea pitkin Säkylänharjun- Virttaankankaan eteläosien lähteikköalueelta. Pyhäjoen virtaamasta 10-20 prosenttia on harjun reuna-alueilta purkautuvaa pohjavettä, jonka osuus joen virtaamassa riippuu sadesuhteista. Muutokset pohjavesitasoissa tapahtuvat yleensä hitaasti. Pitkäaikaisen kuivuuden, vedenottamoiden lisävedenoton ym aikaansaama veden virtauksen väheneminen tapahtuu jopa kuukausien viiveellä.Vastaavasti varantojen täydentyminen näkyy virtaamissa hitaasti.

Harjun laidoilla havainnollistuu eräs pohjaveteen liittyvä erikoispiirre: kylissä hyödynnetään niin sanottujen lirikaivojen avulla paineista pohjavettä. Tiiviin, huonosti vettä läpäisevän savikerroksen läpi maan sisään työnnetystä putkesta pulppuaa vettä parhaimmillaan monen metrin korkeudelle.

Paineinen vesi pohjavesi syntyy, kun pohjavesi kulkeutuu mjuodostumisalueen ulkopuolelle tiiviin maakerroksen alle. Paineen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon arteesista kaivoa eli lirikaivoa korkeammalla on varsinaisen pohjaveden pinta. Kun pohjaveden pinta laskee, kaivon paine alenee.